Välittämisestä on esitysruno. Sen äärelle voi pysähtyä ja antaa sen vaikuttaa. Esityksen ensimmäinen osa on lukudraama, toinen osa on videoteos ja kolmas osa on asetelma.

Lukudraamassa kuullaan muun muassa monologi, joka perustuu ohjaaja Henri Tuulasjärven äidin ja papan (1930–2019) välisiin puhelinkeskusteluihin vuosina 2018–2019. Aineisto on läpileikkaus papan viimeiseen elinvuoteen, joka rakentuu ensin kotihoidon ja sitten palveluasumisen ympärille.

Esityksen toiseen osaan, eli videoteokseen, Tuulasjärvi on kuvannut eri vuorokauden- ja vuodenaikoina lampea. Vaikka lampi on synkkä, sen mutainen ja liejuinen pohja hoivaa ihmisen kehoa. Viimeisessä osassa näyttämölle rakentuu asetelma, joka nivoo esityksen teemoja yhteen.

Henri Tuulasjärvi on työstänyt materiaalia esitykseen monen vuoden ajan.

Siinä ajasssa ihmisiä kuolee ja / ihmisiä syntyy. / Uupuu töihin. / Hylkää taiteen. / Löytää merkityksen / vuodenajoista. / Ja muistaa taiteen.

Välillä esitystä ei edes näyttänyt tulevan. Ohjaaja ajatteli sen hautautuvan. Sitten varmistui esityspaikka ja työryhmä sai apurahaa. Esityksen varsinainen harjoitusaika oli lyhyt, ja tekijät pyrkivät keveyteen siinä määrin, kun se oli mahdollista. Henri Tuulasjärvi halusi tuoda näyttämöllä esiin esityksen materiaalit sellaisenaan.

Ja kuinka hyvältä voi tuntua kauan sitten / kadotettu materiaali.