Henri Tuulasjärvi

(* 1989 Mikkeli) Helsinki
ohjaaja, TeM
+358 50 327 0210
henri.tuulasjarvi@gmail.com

Henri Tuulasjärvi on freelance-ohjaaja. Tuulasjärvi on työskennellyt esittävän taiteen vapaalla kentällä, kuten Teatteri Takomossa: Välittämisestä 2024, Kipeä esitys 2022 ja Nälänhätä 2016. Tuulasjärvi on ohjannut monologinäytelmästä in the margin, i wrote some shit about my soft skin ensiesityksen KOM-teatterille nimellä Merkintöjä (työnimi) 2022 sekä useasti ja palkitusti Ylelle: Valumisia 2025, Rakas puu, kaadettu puu 2022, Jos koskettaisin toisen penistä 2021... Hänen ohjauksensa Teatteri Jurkassa on sovitettu Kansallisteatterin Kiertuenäyttämölle. Tuulasjärven taiteellista työskentelyä ovat tukeneet muun muassa Koneen Säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Taiteen edistämiskeskus.

Koulutus:

Teatteritaiteen maisteri, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun Ohjauksen koulutusohjelma, Helsinki 2017

Valikoidut työt:

Heijastuksia epävarmuudesta: taide muuttaa muotoaan — pitkäjänteinen taiteellinen työskentely ja taideteoksen valmistaminen, Tuulasjärvi 2025–2027. Valumisia, ohjaus, Yle 2025. Välittämisestä, ohjaus, Teatteri Takomo 2024. TIIKERI — Se (some@bility)..., vertaistuki, HKT 2023. Rakas puu, kaadettu puu, ohjaus, Yle 2022. Merkintöjä (työnimi), ohjaus, KOM-teatteri 2022. Antti Autio (Levyjulkkarit), tilasuunnittelu, Tavastia 2022. Kipeä esitys, tilasuunnittelu, Teatteri Takomo 2022. Hukkasin sut, ohjaus, kuvaus, leikkaus, Antti Autio 2022. No name I, videoperformanssi, Tuulasjärvi 2021. Monologi välittämisestä, käsikirjoitus, KNF / Teatteri Jurkka 2021. Jos koskettaisin toisen penistä, ohjaus, Yle 2021. Ihmissyöjä, ohjaus, Yle 2020. Koti ei ole siellä missä minäkin, performanssi, Kuvan Kevät 2020. Niskavuoren Heta, ohjaus, Kansallisteatteri, Teatteri Jurkka 2019. Nälänhätä, ohjaus, Yle 2018. Kiinalaisia tarinoita, ohjaus, Yle 2018. Untitled I Blue 44’33 min (VHS), ohjaus, Museoiden yö 2017. Nälänhätä (lukudraamaesitys), ohjaus, PVF 2017. Lokki, ohjaus, Kansallisteatteri 2017, Teatteri Jurkka 2016. Nälänhätä, ohjaus, Teatteri Takomo 2016. Hukkuvat kuvat — Triptyykki, ohjaus, Yle 2016. | Henkiolento + Kaikissa ruumiissani kannan kuolemaa, maisterin opinnäytteen taiteellinen ja kirjallinen osio, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu 2017. + Kaksi mummoa meni mustikkaan — toinen ei mahtunut, työryhmä, Mikkelin taidemuseo 2024. Avoin ja rohkea kulttuuritila — saavutettavaa outoutta ja ontologista pohdintaa Mikkelissä, työryhmä, Kulttuuritila 22 2022.

Viimeisimmät apurahat:

Koneen Säätiö: 70.100 € 2024, 104.500 € 2021*. Suomen Kulttuurirahasto: 22.500 € 2024*, 7.500 € 2024*, 10.000 € 2022*, 14.500 € 2021*. Taiteen edistämiskeskus: 16.500 € 2025*, 16.000 € 2023*, 6.000 € 2021, 7.600 € 2020, 3.000 € 2018. Uudet Klassikot -rahasto: 40.000 € 2022*. *työryhmä

Heijastuksia epävarmuudesta: taide muuttaa muotoaan — pitkäjänteinen taiteellinen työskentely ja taideteoksen valmistaminen

2025—2027

I: Suojapuku: Henri Tuulasjärvi

Pukusuunnittelu: Henri Tuulasjärvi, pukujen valmistus: Jenni Räsänen, Henri Tuulasjärvi, valokuvaus: Janna Räsänen

Elämme aikaa, jota määrittää monitahoinen epävarmuus. Viime vuosien kriisit ovat syventäneet epävarmuutta eri puolilla maailmaa. Negatiivisen epävarmuuden sietämisen tai vähentämisen sijaan, haluan taiteen keinoin lähestyä epävarmuutta vapauden ja uutta luovan toiminnan ja ajattelun kautta.

Nojaamalla epävarmuuten pyrin löytämään siitä vahvuutta, johon voi luottaa. Tällä eleellä haluan asettaa itseni tosiasialliseen epävarmuuden tilaan, joka mahdollistaa uutta ja odottamatonta. Tämä luo mahdollisuuden yhtäältä osallistua ja tuoda näkökulmia yhteiskunnalliseen keskusteluun epävarmuudesta ja purkaa sen luomia rajoitteita ja valtarakenteita sekä toisaalta luoda tilaa taiteen uudistumiselle ja pohdinnalle sen merkityksestä ja toimintatavoista uudessa ajassa.

Apurahalla syntyvän taideteoksen avulla pyrin tunnistamaan epävarmuudessa piilevää potentiaalia. Tavoitteenani on lisätä ymmärrystä epävarmasta olemisesta ja moninaisemmasta, epävarmuuden hyväksyvästä ihmisyydestä. Taiteen ei tarvitse olla epävarmuuden ajassa tehokasta, keskinäistä kilpailua vähenevistä resursseista tai kovan kuoren parkkiintumista, vaan se voi pohjautua uudenlaiseen epävarmuuden etiikkaan, jossa korostuu keskeneräisen toiminnan luonne. Se, mitä tämä tarkoittaa, vaatii kuitenkin taiteen vapautta kunnioittavaa pitkäjänteistä työskentelyä Koneen Säätiön strategian mukaisesti.

Välittämisestä

Teatteri Takomo 2024
Ohjaus, konsepti: Henri Tuulasjärvi

Tekstit: Henri Tuulasjärvi, Marie Kajava, esiintyjät: Katja Küttner, Samuli Niittymäki, valosuunnittelu: Riikka Karjalainen, äänisuunnittelu: Ville Kabrell, pukusuunnittelu: Jenni Räsänen, tilasuunnittelu: Jenni Nylander, videosuunnittelu: Menni Renvall, videon toteutus: Menni Renvall, Ville Kabrell, Henri Tuulasjärvi

Välittämisestä on esitysruno. Sen äärelle voi pysähtyä ja antaa sen vaikuttaa.

Esityksen ensimmäinen osa on lukudraama, toinen osa on videoteos ja kolmas osa on asetelma.

Lukudraamassa kuullaan muun muassa monologi, joka perustuu ohjaaja Henri Tuulasjärven äidin ja papan (1930–2019) välisiin puhelinkeskusteluihin vuosina 2018–2019. Aineisto on läpileikkaus papan viimeiseen elinvuoteen, joka rakentuu ensin kotihoidon ja sitten palveluasumisen ympärille.

Esityksen toiseen osaan, eli videoteokseen, Tuulasjärvi on kuvannut eri vuorokauden- ja vuodenaikoina lampea. Vaikka lampi on synkkä, sen mutainen ja liejuinen pohja hoivaa ihmisen kehoa. Viimeisessä osassa näyttämölle rakentuu asetelma, joka nivoo esityksen teemoja yhteen.

Henri Tuulasjärvi on työstänyt materiaalia esitykseen monen vuoden ajan.

Siinä ajasssa ihmisiä kuolee ja / ihmisiä syntyy. / Uupuu töihin. / Hylkää taiteen. / Löytää merkityksen / vuodenajoista. / Ja muistaa taiteen.

Välillä esitystä ei edes näyttänyt tulevan. Ohjaaja ajatteli sen hautautuvan. Sitten varmistui esityspaikka ja työryhmä sai apurahaa. Esityksen varsinainen harjoitusaika oli lyhyt, ja tekijät pyrkivät keveyteen siinä määrin, kun se oli mahdollista.

Henri Tuulasjärvi halusi tuoda näyttämöllä esiin esityksen materiaalit sellaisenaan.

Ja kuinka hyvältä voi tuntua kauan sitten / kadotettu materiaali.

Merkintöjä (työnimi)

KOM-teatteri 2022
Ohjaus: Henri Tuulasjärvi

Näytelmä (in the margin, i wrote some shit about my soft skin): Marie Kajava, esiintyjä: Ella Mettänen, valosuunnittelu: Riikka Karjalainen, äänisuunnittelu: Ville Kabrell, puku- ja tilasuunnittelu: Jenni Räsänen

Ella Mettäsen esittämä monologi ponnistaa unohdetuista ja pois heitetyistä merkinnöistä. Marie Kajava on kirjoittanut dokumentaariseen materiaaliin perustuvan näytelmän, joka nojaa hänen vanhoihin muistikirjamerkintöihinsä, marginaaliin unohtuneisiin sanoihin ja häpeällisiin kohtauksiin, jotka eivät ole päätyneet esityksiin.

Mitä kirkkaita timantteja muistikirjojen sivuilta löytyykään!

Monologinäytelmä vie katsojat ydinperheen ruokapöytään, läntisen Afrikan sivukujille, Punavuoreen, Kalkuttaan, periferioihin, klimppejä ja limaa tursuaviin roskapönttöihin, hiekkaisille teille. Se kysyy, mitä kulkee ruumiidemme ja talojemme läpi.

Ja mitä (meistä) jää jäljelle?

Henri Tuulasjärven ohjaama Merkintöjä (työnimi) on kunnianhimoinen nykyesitys, jossa pois heitetyt lauseet saavat konkreettisen muodon. Esitys kierrättää vanhaa, roskaa, unohdettuja timantteja ja luo niistä jotain aivan uutta ja ihmeellistä. Tuon näyttämön keskellä seisoo ihminen kaikessa hauraudessaan ja rikkinäisyydessään.

KOM-teatterin Aulanäyttämö luo intiimin tilan, jossa Mettänen pääsee esiintyjänä hurjan lähelle katsojiaan. Samalla yksityisestä kokemuksesta kasvaa jotain laajempaa, ihmisten välistä ja yhdessä jaettua.

29.8.2017 itäinen Afrikka

silmä tottuu iha kaikkeen.
sydämestä en tiiä. iho ei.

in the margin, i wrote some shit about my soft skin.

Kipeä esitys

Teatteri Takomo 2022
Tilasuunnittelu: Henri Tuulasjärvi

Käsikirjoitus: Julia Lappalainen, Ella Mettänen, Dante Lehtinen, esiintyjät: Julia Lappalainen, Ella Mettänen, Antti Autio, esitysdramaturgia: Dante Lehtinen, sävellys: Antti Autio, valosuunnittelu: Riikka Karjalainen, äänisuunnittelu: Jani Orbinski, videosuunnittelu: Tinja Salmi, Riikka Karjalainen

_{Kipeä esitys on kivun kanssa elävien näyttelijöiden Julia Lappalaisen ja Ella Mettäsen käsikirjoittama tragikomedia kivusta, kivun kokemuksesta ja kärsimyksen kohtaamisesta. Esitys tarkastelee yhteiskunnan ja teatteritaiteen vaatimuksia toimintakyvystä, oletetusta terveydestä ja fyysisestä pystyvyydestä.

Esityksessä käytetään kipukroonikkojen, kivun kanssa elävien näyttelijöiden ja terveydenhuollon ammattilaisten haastatteluja.

“Haastattelija: Minkälainen taideteos sun kipu olisi?

Se vois olla tuommonen ihan perinteinen musta boksi. Sitte yks katsoja kerrallaan tuoliin nököttää sinne keskelle ja sit tulis kaheksastakymmenestä kaiuttimesta jotain vuoronperään sinne. Sitte voi tuulikoneella puhaltaa jotain kalansuomuja tai hiekkaa sen katsojan päälle.”}_{“Kyl mä pystyn nauraa tän edessä. Vaik ei täs kyl oo mitään hauskaa.”}